Tulosta sivu »

« Palaa takaisin


Historia

120-vuotisen KPO:n historian merkkipaaluja


  • Kajaanin Telefooniyhtiö perustettu 1898. Puhelinta tiedetään käytetyn ensimmäisen kerran kokeiluluonteisesti Kajaanissa tammikuussa 1884.
  • Kajaanin Puhelinosuuskunta 1950
  • Automaattinen puhelinvälitys alkoi 1954 (1922)
  • 1.modeemi 1976, 1. telekopiolaite 1978
  • Kaapeli-TV-verkon rakentaminen alkoi 1983
  • Digitaalinen puhelinkeskus 1984 (1978)
  • Ensimmäinen PCM-yhteys 1984
  • Ensimmäinen valokaapeli 1987
  • Täysdigitalisointi ja vapaa numerointi 1994
  • Toimialueeksi "Kainuu" 1996, toiminta alkoi 1987 pankkiverkoissa
  • Laajakaistaverkon rakentaminen alkoi 2002
  • Langaton Wimax-verkko Kainuuseen 2005
  • Langaton Wimax-verkko Lieksaan 2007
  • Toiminimeksi Kainuun Puhelinosuuskunta (KPO) 2007
  • Kattavan palvelun IT&C toimija", Ebsolut Oy osaksi KPO Konsernia 2008
  • Valokuituverkon rakentaminen aloittaa laajasti Kainuussa 2009

Telefooniyhtiöstä nykyaikaiseksi tietoliikenneyritykseksi

Kajaanissa käytettiin ensimmäisen kerran puhelinta vuonna 1884. Noin 1 200 asukkaan Kajaani oli kuitenkin pitkään niitä harvoja kaupunkeja, jossa ei ollut omaa puhelinlaitosta. Tilanne muuttui, kun Kajaanin Telefooniyhtiö perustettiin vuonna 1898. Nyt täyttäessään 120 vuotta Kainuun Puhelinosuuskunta on yritys, joka tytäryhtiöidensä kautta tarjoaa asiakkailleen laajakaista-, internet- ja kaapeli-tv-palveluja Kainuussa, Ylä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä konesalipalveluita valtakunnallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Liikemiehet perustajina

Puhelimen puute haittasi erityisesti kaupungin talouselämää. Merkittävimmät liikemiehet päättivätkin perustaa Kajaanin Telefooniyhtiön helmikuussa 1898. Perustajia olivat muun muassa apteekkari Fredrik William Stenius ja uistintehtailija Herman Renfors. Yhtiön säännöissä oli kuitenkin puutteita, eikä keisarillinen senaatti hyväksynyt niitä. Uusi kokous pidettiin 25.4.1898, jolloin tehtiin perustamispäätös ja korjattiin säännöt. Yhtiön osakepääoma oli 6 000 markkaa.

Puhelinlinja Iisalmesta Kajaaniin vuonna 1898

Telefooniyhtiö alkoi heti rakentaa puhelinjohtoa Kajaanin ja Iisalmen välille sekä linjoja Paltamoon ja Jyrkän tehtaalle Sukevalle. Kajaani–Iisalmi-linja valmistui koekäyttöön heinäkuussa 1898. Perustajat olivat kuitenkin unohtaneet anoa senaatilta laitteille toimiluvan. Se haettiin vasta, kun keskus oli asennettu ja Kajaani–Iisalmi -linja rakennettu. Lupa saatiin 10.9.1898, jolloin toiminta voitiin käynnistää. Puhelinjohtoja vedettiin myös Kajaanin kaupungin alueelle ja Paltaniemen suuntaan. Ensimmäisenä toimintavuonna yhtiöllä oli 23 tilaajaa. Puhelimeen oli varaa vain vauraimmilla kauppiailla, tehtailijoilla ja virkamiehillä. Puhelin yleistyi kuitenkin myös porvariskodeissa. Tammikuussa 1899 Kajaanissa soitettiin 1?733 puhelua. Kasvu oli nopea, sillä helmikuussa määrä oli jo 2 886 eli keskimäärin 103 puhelua päivässä. 1900-luvun alussa puhelinliikenteen yritystoimintaa virisi vähitellen myös Kainuun maaseudulla. Puhelinjohdot vedettiin Sotkamon ja Kajaanin välille sekä vähän myöhemmin Kuhmon ja Sotkamon välille. Linjoja tehtiin myös Paltamoon, Ristijärvelle, Hyrynsalmelle ja Suomussalmelle. Vähitellen puhelin alkoi yleistyä. Vuonna 1910 yhtiöllä oli jo 110 tilaajaa. Ensimmäiset puhelut Kajaanista Ouluun soitettiin tammikuussa 1911.

Sodat koettelivat puhelinyhtiötä – nimi muuttuu

Sodat haittasivat yhtiön toimintaa merkittävästi. Ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen puhelintoiminta oli Venäjän viranomaisten valvonnassa. Telefooniyhtiö yritti sodasta huolimatta parantaa palvelujaan ja päätti alkaa korvata ruostuvia rautalankoja kaapeleilla. Toteutus siirtyi kuitenkin pitkälle tulevaisuuteen. 1930-luvun alun lama iski pahasti. Kajaanissa työttömien määrä nousi nopeasti 61:stä 265:een. Pulakauden aikana puhelimien hankkiminen loppui. Kun vuonna 1930 tilaajia oli 414, vuonna 1932 määrä laski 388:aan. Taloustilanne parani 1930-luvun puolivälissä. Kainuun ensimmäinen automaattinen yksityisvaihde asennettiin Kainuun rajavartiostolle ja muutama vuosi myöhemmin myös Kajaanin Puutavara Oy:lle. Talvisota mullisti toiminnan uudelleen. Sotatilan vallitessa puhelintoiminnan piti palvella ennen kaikkea sotilasviranomaisia. Monet siviilit joutuivat luovuttamaan puhelimensa puolustusvoimien tarpeisiin. Telefooniyhtiön henkilöstö teki pitkiä päiviä. Talvisodan aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat useita kertoja Kajaania. Lentoiskuissa yhtiön keskusrakennus sai osuman, jolloin ristikytkentälaite tuhoutui. Myös kaupungin sähkö- ja puhelinverkko vaurioitui. Armeija määräsi sotilaita korjaustöihin.

Telefooniyhtiö puhelinyhtiöksi

Välirauhan aikana posti- ja lennätinlaitos alkoi hankkia itselleen kaukopuhelinlinjoja ja osti telefooniyhtiöltä Kajaani-Iisalmi -linjan puhelinpylväät. Yhtiön langat purettiin ja tilalle tuli posti- ja lennätinlaitoksen kuparinen kaksoisjohto. Jatkosodan aikana toiminta jatkui ja yhtiö pyrki jopa kehittämään sitä. Vanhahtava nimi vaihtui syksyllä 1942 Kajaanin Puhelin Osakeyhtiöksi. Samana vuonna tilattiin Ruotsista uusi 160 numeron keskuspöytä. Se saapui kuitenkin vasta vuonna 1945. Sodan jälkeen puhelinten kysyntä lisääntyi voimakkaasti, kun sekä yritykset että kansalaiset halusivat laitteen. Yhtiö ei pystynyt vastaamaan tarpeisiin keskusnumeroiden vähäisyyden vuoksi. 1940-luvun puolivälissä saapunut keskuspöytäkin auttoi vain vähän aikaa. Käytännössä uuden puhelimen saattoi saada vain, jos joku vanha tilaaja myi omansa.

Puhelinosuuskunta syntyy vuonna 1950

Kajaanin Puhelin Osakeyhtiön resurssit eivät riittäneet keskuksen automatisointiin. Kajaani olikin yksi harvoista kaupungeista, joka oli käsivälitteisen keskuksen varassa 1950-luvulle asti. Automatisointiin tarvittiin uusi yritys ja vereksiä voimia. Kajaanin liike-elämän vaikuttajat alkoivat valmistella uuden yrityksen käynnistämistä. Mukana oli myös liikeyrityksiä, esimerkiksi Kajaani Oy ja Kainuun Sanomien Kirjapaino Oy. Kajaanin Puhelinosuuskunta perustettiin 23.4.1950 ja sen toiminta alkoi virallisesti 1.1.1951. Kajaanin Puhelin Oy myi omaisuutensa osuuskunnalle ja sen toiminta ajettiin alas. Kajaanin puhelinlaitostoiminta siirtyi uuteen aikaan.

Automaattikeskus saapuu vihdoin

Automaattikeskuksen hankinnan toteutuminen kesti syksyyn 1954 saakka, mutta se olikin sitten uudenaikaisin koko maassa. Osuuskunta käynnisti perustamisensa jälkeen maakaapeliverkon rakentamisen. Vuosina 1952-1953 keskikaupungin katujen alle sijoitettiin 10 kilometrin mittainen runkokaapeli, joka haarautui kerrostalojen kellareihin. Teppanaan ja Lehtikankaalle asennettiin uudet ilmakaapelit. Vuonna 1954 maakaapeleita asennettiin Puistolan, Purolan ja keskikaupungin puutalokortteleihin. Automatisoinnin avulla voitiin lisätä huomattavasti uusia numeroita. Uudistus merkitsi kuitenkin sitä, että kahdeksan puhelinvälittäjää jouduttiin irtisanomaan.

Puhelinkoppi ja Neiti Aika

Ensimmäinen yleisöpuhelinkoppi ilmestyi Kajaaniin juuri juhannuksen alla vuonna 1956 Lönnrotinkadun ja Kauppakadun kulmaukseen. Kaupunkilaiset ottivat yleisöpuhelimen omakseen ja käyttivät sitä ahkerasti. Myöhemmin koppeja tuli vielä lisää. 1960-luku oli osuuskunnalle voimakkaan kasvun aikaa, kun kajaanilaisten elintaso nousi ja väkiluku kasvoi. Aiemmin ylellisyytenä pidetty puhelin muuttui välttämättömyyshyödykkeeksi. Vuonna 1963 Kajaanissa oli jo yhteensä 2?850 puhelinta. Myös palveluita kehitettiin. Vuonna 1954 käyttöön otettua numerotiedustelua täydensi suuren suosion saanut Neiti Aika. Myös lääkärien päivystyksestä ja elokuvateattereiden ohjelmista sai tiedon puhelimitse. Puhelinkeskusta piti laajentaa muutaman vuoden välein. Vuonna 1964 toimitaloon piti rakentaa uusi keskussali. Vuonna 1963 asennettiin 500-parinen maakaapeli keskuksesta Lehtikankaalle. Kaapeliverkon kaksoisjohtopituus oli vuoden lopulla 3 020 kilometriä, johon oli tullut edellisvuodesta lisäystä 584 kilometriä.

Uusi toimitalo tuo ratkaisun tilapulaan

Toiminnan yhä laajennuttua tarvittiin taas lisää tilaa. Osuuskunnan hallitus päätti rakentaa uuden toimitalon Lönnrotin- ja Pohjolankadun kulmaukseen. Työt alkoivat toukokuussa 1970 ja uudet tilat saatiin käyttöön alkuvuonna 1971. Vuonna 1971 Kajaanin paikallispuhelujen määrä kasvoi 6,2 prosenttia, kaukopuhelujen määrä 13,5 prosenttia ja verkkoryhmäpuhelut 7,6 prosenttia. Osuuskunta keskittyi erityisesti rakentamaan johtoverkostoa, mikä johtui asuntorakentamisen siirtymisestä yhä kauemmaksi puhelinkeskuksista. Verkostoa tehtiin samanaikaisesti kaupungin katurakennustöiden kanssa.

Automaattiseen kaukovalintaan

Vuonna 1972 Kajaani liitettiin automaattiseen kaukovalintaan. Tämän jälkeen kajaanilaiset pystyivät soittamaan automaattisia kaukopuheluita ilman tuntikausien odottelua. Kajaanin mukana automaattiseen kaukopuhelinliikentee­seen pääsivät myös lähialueen Pal­taniemi, Kontiomäki, Jormua, Koutaniemi, Pohjavaara, Korholanmäki, Akkovaara ja Halla­aho. Myös Sotkamo ja Paltamo pääsivät kaukotason pikaliikenteeseen. Kaukoliikenne lisääntyikin heti peräti 45 prosenttia.

Autotkin mukaan puhelinliikenteeseen

Samoihin aikoihin Kajaani sai myös autoradiopuhelimien tukiaseman, jonka avulla autot tulivat mukaan puhelinliikenteeseen. Puhelu tilattiin painamalla nappia kiinteästä autoradiopuhelimesta. Kajaanin autoradiokeskus vastasi asiakkaalle ja välitti puhelun haluttuun puhelimeen Suomessa. Laitteen saattoi asettaa myös veneeseen tai kesämökille.

Puhelinnumerot viisinumeroisiksi

Vuonna 1973 tapahtui iso uudistus, kun osuuskunnan puhelinnumerot muuttuivat viisinumeroisiksi. Nyt Kajaanissa oli tilaa kaikkiaan 8 000 puhelintilaajalle. Kostamuksen rakennustyöt alkoivat piristää Kainuun talouselämää 1970-luvun puolivälissä. Tilaajien määrä kasvoi 554:llä. Samaan aikaan otettiin käyttöön Lehtikankaan keskuksen 3-alkuisten 600 numeron ja uuden toimitalon keskuksen 800 numeron laajennukset.

Palvelut laajentuvat

Osuuskunta alkoi hoitaa Kajaanin Taksiautoilijoiden ulataksin tilausliikennettä. Vikailmoitukset ja numerotiedustelut palvelivat ympäri vuorokauden. Vuonna 1977 hankittiin tietokoneohjattu hälytyksensiirtojärjestelmä, jonka välityksellä palo- ja murtohälytykset voitiin siirtää palolaitokselle ja poliisille. Tarjolla oli myös kiinteistöhälytyspalvelu, joka välitti tiedon esimerkiksi talojen vesivahingoista. Kehitystä ilmensi myös 1981 valmistunut toimitalon laajennus.

Puhelinala siirtyy Kajaanissa digiaikaan

1980-luku oli korkeasuhdanteen aikaa. Digitalisointi eteni alalla nopeasti monesta eri syystä. Digitaaliset keskukset olivat entistä edullisempia ja niiden toimintavarmuus oli parantunut. Ne olivat myös nopeampia ja vaativat vähemmän tilaa kuin aiempi tekniikka. Käyttöön tulivat näppäinpuhelimet. KPO käynnisti 1980-luvulla keskustensa intensiivisen digitalisoinnin. Yritys hankki vuonna 1984 EWSD-keskuksen Siemensiltä. Samassa yhteydessä otettiin käyttöön 1-alkuiset puhelinnumerot. Koko Kajaani siirtyi digiaikaan 3.5.1995 ja kaikki numerot pidentyivät 6-alkuisiksi. Myös matkapuhelinliikenne lisääntyi. Suomessa otettiin käyttöön NMT 450-verkko vuonna 1982 ja NMT 900-verkko 1986.

Kaapeli-TV-toiminta alkaa

Kaapeli-TV-toiminta alkoi Kajaanissa vuonna 1983, jolloin puhelinosuuskunta teki ensimmäiset sijoituksensa kaapeliverkon rakentamiseen. Vuonna 1987 perustettiin Kajaani-TV, joka liitettiin puhelinosuuskuntaan vuoden 1996 lopulla. Toimintaa helpotti verkonrakennuskeskuksen valmistuminen 1988 Betonitielle. Puhelintoiminnan ensimmäiset sata vuotta olivat olleet valtiomonopolin aikaa. KPO:n markkina-alue oli eräänlainen saareke vahvan valtiollisen Telen toiminta-alueella ja rajoittui maakuntakeskukseen. 1980-luku toi muutoksen kilpailutilanteeseen. Ensimmäisenä vapautui valtakunnallinen dataliikenne vuonna 1985 ja paikalliset datapalvelut vuonna 1987.

Matkapuhelin yleistyy kun GSM-verkko otetaan käyttöön

1990-luku alkoi pahan laman koetellessa koko maata. Myös KPO:n palvelujen kysyntä laski. Suhdanteet alkoivat kohentua vuosikymmenen puolivälissä. Muutokset alalla jatkuivat. NMT-puhelimet olivat olleet valtiollisen Telen monopolina. Tilanne muuttui, kun matkapuhelinmarkkinat vapautuivat vuonna 1990. Alalle tuli kilpailua myös ulkomailta. Suomessa otettiin käyttöön GSM-verkko vuonna 1991 ja GSM 1800-verkko 1997. Lankapuhelinliiketoiminta supistui vuosikymmenen aikana matkapuhelinten määrän kasvaessa. Kilpailu vapautui entisestään. Kauko- ja ulkomaanpuhelut vapautettiin vuonna 1994. Teletoimintalain muutos 1996 helpotti alalle pääsyä ja kevensi telemaksujen säätelyä. Vuoden 1997 telemarkkinalaki korvasi koko vanhemman lainsäädännön ja merkitsi säätelyn purkamisen jatkumista ja paikalliskilpailun lisäämistä. Yksityiset teleyhtiöt, KPO muiden mukana, perustivat vuonna 1990 Radiolinja Oy:n hoitamaan matkapuhelinliikennettä. Kilpailukykyisiä GSM-puhelimia tuli myös Kainuuseen, ja puhelinosuuskunta pääsi kilpailemaan myös kännykkärintamalla. Matkapuhelinten yleistyminen pakotti kohentamaan radioverkkoa. Ensimmäisen radiomastonsa KPO pystytti Rouvankankaalle. Uusi 100-metrinen masto kohosi Kainuun prikaatin ja Sotkamontien risteykseen vuonna 1993. Sen jälkeen radiomastoja rakennettiin runsaasti eri puolille Kainuuta. Tavoitteena oli saada mahdollisimman suuri kattavuus GSM-verkolle.

Internet valtaa alaa

Datasiirto vapautui valtion monopolista 1980-luvulla. Puhelinyhtiöt ja palvelun käyttäjät perustivat 1985 Datatie Oy:n, joka aloitti avoimen hintakilpailun alalla. Pian myönnettiin myös yksityisille yhtiöille oikeus datasiirron toimilupiin. 1990-luvun puolivälissä internetyhteydet yleistyivät Suomessa. Datasiirto tuli merkittäväksi osaksi myös KPO:n toimintaa. Valokaapeleiden käyttöönotto lisäsi huomattavasti verkkojen kapasiteettia, jolloin toiminnan painopiste siirtyi palvelujen tuottamiseen. Uusia palveluja lanseerattiin. Perustettiin muun muassa Kainuu-media palvelemaan yrityksiä internetin käyttämisessä ja yhteyksien luomisessa. Vuonna 1999 valmistui Kainuun kuntien taajamat yhdistänyt varmistettu runkoverkko. Se toteutettiin nykyaikaisella valokuidulla. Vuonna 1997 puhelinosuuskunta avasi ATM-tasoiset yhteydet Kajaanin ja Oulun välillä. Sen ansiosta Kajaaniin voitiin alkaa siirtää reaaliajassa ääntä, elävää kuvaa ja dataa yhden liitäntäyksikön kautta.

Isot valtaavat matkapuhelinalan

Markkinoilla elettiin haastavaa aikaa, kun suurin toimija Helsingin Puhelin Yhdistys (HPY) pyrki valtaamaan alaa. Pienet toimijat, KPO muiden mukana, liittoutuivat vuonna 1994 Finnet-ryhmäksi. Ne päättivät myydä Radiolinja Oy:n osakkeita Helsingin Puhelin Oyj:lle eli entiselle HPY:lle. Kajaanin Puhelinosuuskunta myi sille loputkin osakkeensa vuonna 2000. Internetin käytön kasvun myötä puhelinalan yritysten täytyi 1990-luvulla ryhtyä kehittämään ohjelmistoja ja sovelluksia sekä monipuolistamaan palvelujaan. Puhelinalan, tietokonealan ja media-alan raja kaventui, ja erilaiset verkkopohjaiset palvelut kuten telemarkkinointi, kaapeli-tv, sähköinen kaupankäynti, tietopankit sekä graafinen tuotanto ovat sulautuneet toisiinsa.

Sijainti oli suuri haaste

Kajaanin Puhelinosuuskunnan toimialueena oli ollut perustamisesta lähtien Kajaanin kaupungin ja entisen maalaiskunnan keskustaajamat joen molemmin puolin. Uudelle vuosituhannelle tultaessa toiminta oli laajentunut yhä enemmän myös muihin Kainuun kuntiin. Tämä on tarjonnut yritykselle mahdollisuuksia, mutta myös haasteita pitkien etäisyyksien maakunnassa. Katsauksessa käytetyt lähteet: Turo Manninen, 90 vuotta yhteisillä linjoilla. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1988. Reijo Heikkinen, Kainuun linjoilla 100 vuotta. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1998. KPO:n vuosikertomukset. Kuvatekstit: Telefooniyhtiön keskus toiminnassa vuonna 1929. Syksyllä vuonna 1952 osuuskunta muutti uuteen tiiliseen toimitaloonsa Lönnrotinkadun varrelle. Telefooniyhtiön toinen toimipaikka sijaitsi Aleksanterinkadulla eli nykyisellä Kauppakadulla. Kuva 1910-luvulta. Käsikeskuksen häkki puhelinosuuskunnan toimitalon katolla vuonna 1954 ennen automatisointia. Ilmakaapelit on jo poistettu häkistä. (Kuvan om. Alvar Leutola) Apteekkari Fredrik William Stenius oli yksi puhelinyhtiön perustajaosakas. Hän toimi myös johtokunnan puheenjohtajana. Ukko Kataja soittamassa. Kuva verstaalta 1931. (Kuvan om. Martti Mäkinen). Käyttöpäällikkö Ismo Piiroinen esittelee poliisimestari Onni Pirttisalolle automaattista hälytyksensiirtojärjestelmää vuonna 1977. Valtion automaattinen kaukokeskus otettiin Kajaanissa käyttöön maaliskuussa vuonna 1972. Lönnrotinkadulle asennetaan kaapeleita 1990-luvun puolivälissä suojaputken sisään.

2000-luvun alku on suuren muutoksen aikaa

Uuden vuosituhannen alussa viestintä- ja tietoliikennealan markkinat muuttuivat nopeasti. Se piti myös Kainuun Puhelinosuuskunnan (KPO) päätöksentekijät ja johdon vetreänä. Muutokset heijastuivat myös yhtiörakenteeseen. Tänään KPO on konserni, jossa on emoyhtiön lisäksi kaksi tytäryhtiötä, Kaisanet Oy ja Herman IT Oy. Näin on varmistettu yrityksen kilpailukyky ja paikallinen päätöksenteko. Palveluita tarjotaan nyt myös maailmanlaajuisesti, mutta asiakaspalvelun läheisyys on säilynyt. Sekä emo-KPO että Kaisanet ovat alueellisten tietoliikenneyritysten edunvalvontajärjestön, Finnet-liiton, jäseniä.

KPO on käyttäjäosuuskunta

KPO on käyttäjäosuuskunta, jonka perustehtävä on tuottaa jäsenilleen palveluja ja etuja. KPO:n toiminta-ajatus on tytäryhtiöidensä kautta tarjota, tuottaa ja välittää tieto- ja viestintäalan palveluita pääasiassa Kainuun ja Ylä-Savon alueella. Toiminta on viime vuosina laajentunut myös Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Pohjanmaalle.

Puhelinosuuskunnalla noin 12 000 jäsentä

KPO:ssa oli vuoden 2017 lopussa 15 381 osuutta, joilla kaikilla on samanlaiset oikeudet. Määrä kasvoi tilikauden aikana 25:llä. Osuuskunnan jäsenmäärä on noin 12 000. KPO tuottaa talous- ja hallintopalvelut tytäryhtiöilleen. Näin emoyhtiö voi tukea ja valvoa niiden toimintaa sekä luoda edellytykset kehittämiselle. KPO-konsernin liikevaihto vuonna 2017 oli noin 21,8 miljoonaa euroa ja se työllisti yhteensä yli 130 henkilöä. Emoyhtiön liikevaihto oli yli miljoona euroa ja henkilöstöä oli kymmenen. Kaisanetin liikevaihto oli lähes 20 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä oli 89. Herman IT:n liikevaihto oli 2,4 miljoonaa euroa ja henkilöstöä oli 32.

Nimi muuttuu Kainuun Puhelinosuuskunnaksi ja toiminta laajenee

Vuonna 2007 tehtiin päätös, jolla yhtiön nimi muuttui Kajaanin Puhelinosuuskunnasta Kainuun Puhelinosuuskunnaksi. Se heijasti toiminta-alueen laajentumista koko maakuntaan. Nykyisin Kaisanetin verkko mahdollistaa ICT-peruspalveluiden toimittamisen 95 %:iin Kajaanin talouksista. Koko maakunnassa verkon toimitusalueella on 73 % Kainuun talouksista.

Kaisanet aloitti 2011

Kaisanet aloitti toimintansa vuoden 2011 alussa. Päätös perustamisesta syntyi, kun KPO, Iisalmen Puhelin Oy ja Puhelinosuuskunta IPY allekirjoittivat elokuussa 2010 sopimuksen liiketoimintojensa siirtämisestä yhteiseen yhtiöön. KPO:n osuus Kaisanetista on 66 prosenttia. Kaisanet tarjoaa palveluita sekä yrityksille että kuluttajille. Suurimmat liiketoiminta-alueet ovat laajakaista- ja kaapeli-TV -toiminta. Kuluttaja- ja yritysasiakasliittymien kokonaismäärä viime vuoden lopussa oli noin 50 000. Verkkoliiketoiminnan painopiste on yhtiön verkkoyhteyksien vuokraaminen muun muassa mobiilioperaattoreille. Kaisanet osti lokakuussa 2013 kajaanilaisen IT-talo Citiusnet Oy:n koko osakekannan. Tavoitteena oli vahvistaa yhtiön asemaa IT-palvelujen markkinoilla. Yhtiö fuusioitiin Kaisanetiin 31.3.2014.

Herman IT vuonna 2012

Vuonna 2012 toimintansa käynnistänyt, KPO:n kokonaan omistama Herman IT tarjoaa asiakkailleen korkean käytettävyyden konesali- ja IT-palveluita sekä digitaalisten tuotteiden ja palveluiden ohjelmistokehityspalveluita. Yrityksen IBM-teknologialla toteutettu, kahdennettu EMDC-konesali sijaitsee Renforsin Rannan yritysalueella Kajaanissa. Palveluita tarjotaan maan- ja jopa maailmanlaajuisesti. Tytäryhtiöt tiivistivät vuonna 2017 yhteistyötään, kun Herman IT osti Kaisanetiltä tuotantopalvelujen liiketoiminnan. Liiketoimintasiirron jälkeen Herman IT tuottaa Kaisanetin yrityksille ja kuluttajille myymät palvelut. Herman IT:n toiminnan kehittämiseksi on tehty yritysjärjestelyjä. KPO osti vuonna 2008 kajaanilaisen ohjelmistoyritys Ebsolut Oy:n. Vuoden 2014 lopussa Ebsolut sulautettiin sisaryritykseensä Herman IT:hen. Fuusion avulla voitiin kehittää Herman IT:n ohjelmistokehitystä. Vuonna 2016 emoyhtiön kokonaan omistama etähallinta- ja valvontapalveluita tarjoava IsCom Oy sulautettiin Herman IT:hen.

Runsaasti yritysostoja

Viimeisten 20 vuoden aikana KPO on toteuttanut useita muitakin yritysostoja ja -järjestelyjä liiketoiminnan kehittämiseksi: - Vuonna 1998 KPO osti 21 %:n osakkuuden internet-sisältötuotantoon erikoistuneesta BMS Webweaver Oy:stä. - Vuonna 2000 KPO rahoitti tytäryhtiönsä Kainuun Tietoverkot Oy:n osakekaupan, jolla se osti Tietovuori Oy:n koko osakekannan. Toimenpide vahvisti KPO:n asemaa maakunnallisena toimijana. - Vuonna 2001 yritysasiakkaille suunnattu laite- ja järjestelmäpalvelutoiminta siirtyi emoyhtiöltä tytäryhtiö Tietovuori Oy:lle. - Vuonna 2001 KPO perusti Kainuun Sanomat Oy:n ja Axel & Rose Oy:n kanssa callcenter-palveluita tarjoavan Sentraali Oy:n. Nyt Sentraalilla on toimipaikka Kajaanissa ja se on osa Tukholman pörssissä noteerattua Eniro-konsernia. - Vuonna 2003 tytäryhtiö Kainuun Tietoverkot Oy fuusioitiin emoyhtiöön. Lisäksi Tietovuori Oy:n liiketoiminta siirrettiin emoyhtiölle. - Vuonna 2007 KPO ja Iisalmen Puhelin Oy hankkivat yhdessä vähemmistöosakkuuden etävalvontaan ja -hallintaan erikoistuneita laitteita kehittävään Rihotec Oy:öön. Toimenpide liittyi turvapalveluiden tarjoamiseen valtakunnallisesti. - Vuonna 2008 KPO laajensi toimintaa Kuusamoon ostamalla Nordic Lan&Wan Communication Oy:ltä Koillismaan seudun kotiasiakasliiketoiminnot.

KPO:n osakkuudet

KPO on ollut osakkaana myös alan valtakunnallisissa yhtiöissä: Suomen 2G Oy, Suomen 3G Oy, Suomen 3P Oy, Nettiportti Oy, Suomen 3KTV Oy, DNA Finland Oy, Finnet Oy, Radiolinja Oy. Datatie Oy, DNA Finland Oy, Finnet Logistiikka Oy, Finnet Oy, Kaukoverkko Ysi Oy, Nettiportti Oy. Oy Finnet International Ab, Oy Finnet Media Ab, Oy Finnet Ventures Ab, Oy Omnitele Ab. Puhelinlaitosten Liitto ry, Puhelinlaitosten Takaus Oy, Radiolinja Oy, Suomen 2 G Oy, Suomen 3 G Oy, Suomen 3 P Oy, Suomen Keltaiset Sivut Oy, Telepohja Oy. Kuvateksti: KPO:n tytäryhtiö Herman IT Oy tarjoaa asiakkailleen korkean käytettävyyden konesali- ja IT-palveluita. Kuvassa Renforsin Rannassa sijaitseva nykyaikainen konesali.

Vuokratiloista nykypäivän toimitaloon

Kajaanin Telefooni Osakeyhtiön ensimmäinen keskus oli vuokratiloissa Aleksanterinkadun eli nykyisen Kauppakadun varrella. Myöhemmin sentraali siirtyi kauppias Kiril Ivanoffilta vuokrattuun rakennukseen, joka sijaitsi myös Aleksanterinkadulla. Kauppias Ivanoffin tehtyä konkurssin vuonna 1913 osti telefooniyhtiö käytössään olleen talon päädyn konkurssipesältä. Sisällissodan aikana yhtiö osti Ivan Sergejeffiltä talon Lönnrotinkadun ja Eteläpuistokadun, nykyisen Pohjolankadun, kulmauksesta eli samoilta sijoilta, joilla Kajaanin Puhelinosuuskunnan toimitalo on nykyään. Kaupan yhteydessä telefooniyhtiö myi entiset tilansa Sergejeffille. Muutto tapahtui kuitenkin vasta 1922. Uudet toimitilat olivat keskellä kaupunkia. Sieltä oli helppo vetää johtoja eri suuntiin niin, etteivät ne tulleet sähkölinjojen tielle. Taloon tehtiin mukavuuksiakin eli vesijohto, viemäri ja jopa WC.

Uusi toimitalo vasta 1950-luvulla

Kajaanin Puhelinosuuskunta käynnisti heti perustamisen jälkeen uuden toimitalon rakentamisen omalle tontille Lönnrotinkadun varrelle. Kaksikerroksinen tiilitalo otettiin käyttöön vuonna 1952. Tiloja oli myös rakennuksen kellarissa. Keskuksen laajennuksen yhteydessä 1964 taloon tehtiin uusi keskussali. Remontissa poistettiin seiniä, muurattiin ikkunoita umpeen ja korotettiin kattoa. Toiminnan laajentuessa tilat kävivät jälleen ahtaiksi. Lönnrotinkadun ja Pohjolankadun kulmaukseen alettiin rakentaa keväällä 1970 uutta toimitalon laajennusosaa, joka otettiin käyttöön alkuvuonna 1971. Tiloja oli kahdessa kerroksessa ja kellarissa niin runsaasti, että osa vuokrattiin valtion posti- ja telelaitokselle. Vuokrauksen ansiosta Kajaani siirtyi automaattiseen kaukoliikenteeseen suunniteltua aiemmin.

KPO:n toimitalolle lopullinen muoto

Tultaessa 1980-luvulle oli edessä jälleen rakentaminen. Arkkitehtina toimi Osmo Sillman kuten edelliselläkin kerralla. Vuonna 1981 valmistuneeseen laajennusosaan rakennettiin myös kolmas kerros. Katutasossa oli myymälä, toisessa kerroksessa toimistot ja kolmannessa kerroksessa neu-vottelu- ja kokoustilat. Kellarikerroksessa oli valvomo ja nykyaikaiset koneellisesti jäähdytetyt tilat digitaalikeskusta varten. Tekninen toimintakeskus Betonitielle valmistui 1988, tiloihin muutti Timperintieltä ahtaiksi käy-neistä tiloista verkko-osasto ja varasto. Vuosina 1997-98 toimitalossa tehtiin laaja saneeraus. Samalla uudistettiin sähköpääkeskus ja talon turva- ja hälytysjärjestelmät. Osa henkilöstöstä oli aiemmin joutunut työskentelemään kella-ritiloissa. Saneerauksessa ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen saatiin nykyaikaiset työtilat. Tällä hetkellä toimitalossa on yhteensä 2?842 m2. Ensimmäisessä kerroksessa on myymälä ja asiakaspalveluhenkilöstön työtilat. Toinen kerros on varattu KPO:n sekä tytäryhtiöiden johdolle ja hallinnolle. Toisessa kerroksessa on tilat myös yhtiön tukipalveluille. Neuvottelu- ja kokoustilat sijaitsevat kolmannessa kerroksessa. Lähteet: Turo Manninen, 90 vuotta yhteisillä linjoilla. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1988. Reijo Heikkinen, Kainuun linjoilla 100 vuotta. Kajaanin Puhelinosuuskunta ja sen edeltäjät 1898-1998

Matkapuhelinmarkkinoiden myllerryksessä

KPO ja muut yksityiset teleyhtiöt olivat perustaneet vuonna 1990 Radiolinja Oy:n hoitamaan matkapuhelinliikennettä valtakunnallisesti. Osakkaana ollut Helsingin Puhelin eli nykyinen Elisa alkoi kuitenkin vallata omistusta maakunnallisista puhelinyhtiöistä. Maakunnalliset puhelinyhtiöt liittoutuivat vuonna 1994 Finnet-ryhmäksi. Samalla ne alkoivat yhteisestä sopimuksesta myydä Radiolinjan osakkeita valta-asemaan pyrkivälle Helsingin Puhelimelle. KPO myi viimeiset Radiolinjan osakkeensa Helsingin Puhelimelle vuonna 2000. Vuonna 1999 KPO oli vähemmistöosakkaana mukana, kun matkapuhelinliikenteen verkkorakentamista varten perustettiin Suomen 2G Oy ja Suomen 3G Oy. Nämä yhtiöt saivat valtakunnalliset GSM- ja UMTS-toimiluvat. Radiolinjan osakkeiden myynnin jälkeen KPO ja muut maakunnalliset puhelinyhtiöt liittoutuivat vuonna 2003 Finnet Oy:ksi. Palvelumarkkinointiin perustettiin mobiilioperaattori DNA Finland Oy, joka oli Elisan kilpailija. Markkinoilla riitti tapahtumia. Elisa osti Saunalahden. Suomen telemarkkinoille ilmestyivät myös nopealiikkeiset kansainväliset sijoittajat. Vuosi 2006 oli 3G-palvelujen ja kytkykaupan käynnistämisen vuosi. Elisa valtasi markkinoita vahvasti kasvaneesta 3G-liiketoiminnasta. Finnet-yhteistyö repeili. Sen suurimmat osakkaat toteuttivat vuonna 2006 osakeannin ja kasvattivat omistustaan. Lisäksi ne luovuttivat Finnetille omat GSM-tukiasemansa. Erimielisyyttä oli myös DNA Finlandista. Isommat yhtiöt halusivat harjoittaa toimintaa valtakunnallisesti DNA:n alaisena, pienet sen sijaan toimia itsenäisesti paikallisilla markkinoilla. Vuoden 2006 lopussa Finnetistä erosi kuusi maakunnallista puhelinyhtiötä, muun muassa Oulun Puhelin. Eronneet yhtiöt omistivat enemmistön DNA Finlandista. Ne päättivät perustaa uuden mobiilioperaattorin DNA Oy:n. KPO päätyi myymään matkapuhelinverkkonsa tukiasemat ja Finnet Oy:n osakkeet uudelle matkapuhelinoperaattorille vuonna 2007. Vuonna 2007 tehtiin järjestely, jossa KPO ja 17 muuta alueellista Finnet-ryhmän yritystä sekä Finnet-liitto myivät osuutensa, 25 prosenttia, DNA:sta pääomasijoittaja 3i:lle. Samassa yhteydessä toteutettiin KPO:n omistamien tukiasemien myynti ja Finnet Oy:n osakkeiden myynti DNA:lle. Tällä hetkellä KPO-konserni ei ole mukana varsinaisessa matkapuhelinliiketoiminnassa, vaan tytäryhtiö Kaisanet vuokraa verkkoaan matkapuhelinoperaattoreille. KPO-konserni ja 22 muuta itsenäistä alueellista puhelinyhtiötä ovat nyt ryhmittyneet Finnet-liitto ry:ksi. Liitto hoitaa jäsentensä edunvalvontaa.

Puhelinyhtiön hallintoa 120 vuodelta

Puhelinyhtiöiden hallituksen puheenjohtajina ovat toimineet: Apteekkari Fredrik William Stenius 1898 - 1909 1914 - 1916 Varatuomari Paavo Paloheimo 1911 - 1913 1917 - 1921 Kauppias Eemil Lehtovaara 1924 - 1949 Dipl.ins.Hannes Leinonen 1949 - 1950 Varatuomari Toivo Muttilainen 1950 - 1952 Varatuomari Olli Virkkunen 1952 - 1953 Kauppat. maisteri Jussi Salomaa 1954 - 1962 Varatuomari Mauno Savela 1962 - 1969 Maanviljelysneuvos Paavo Jauhiainen 1969 - 1974 Ekonomi Seppo Kiviniemi 1974 - 1976 Diplomi-insinööri Veikko Koskimies 1976 - 1982 Oikeustieteen kandidaatti Seppo Raiskio 1982 - 1986 Kauppat. maisteri Jaakko Talsi 1987 - 1989 Toimitusjohtaja Pekka Räihä 1990 - 1998 Varatuomari Jorma Ipatti 1999 - 2014 Toimitusjohtaja Timo Leppänen 2015 - Telefooniyhtiön johtokunta saattoi tarvittaessa valita myös toimitusjohtajan. 1920- ja 1930-luvulla sivutoimisina toimitusjohtajina olivat: toimittaja Arvi Tapiola, kauppias Emil Lehtovaara ja diplomi-insinööri Hannes Leinonen. Ensimmäisten sääntöjen mukaan osuuskunnalla oli oltava isännöitsijä. Isännöitsijät: Hannes Leinonen 1951 ja Evert Heikki Rantala 1951-1956. Toimitusjohtajina ovat toimineet: Orvo Kataja 1956-1959, Tauno Syrjänen 1959-1978, Pertti Tuononen 1978-1996, Pauli Korpi-Tassi 1996-2001, Marja Karjalainen 2001-2012, Hannu Korolainen 2013- Kainuun Puhelinosuuskunta 2017 Hallituksen kokoonpano: puheenjohtaja toimitusjohtaja Timo Leppänen, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Reino Huusko. Jäsenet: kauppaneuvos Esko Hakala, yrittäjä Martti Huusko ja viestintäneuvos Marja Karjalainen. Toimitusjohtaja Hannu Korolainen. Tytäryhtiö Kaisanet Oy: Hallituksen puheenjohtaja Timo Leppänen, toimitusjohtaja Mikko Kurtti. Tytäryhtiö Herman IT Oy: Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ipatti, toimitusjohtaja Jani Moilanen.